Yksi keskeisimmistä perusteluista ottaa ulkoiset henkilöresurssit käyttöön on joustavuuden parantaminen projekteissa ja kausivaihteluissa mutta myös suhdannevaihteluissa. Henkilöitä on saatavissa nopeasti, henkilöitä voi vähentää nopeasti.
Nykyinen markkinatilanne on konkretisoinut tämän hyödyn organisaatioille, jotka ovat voineet skaalata toimintaa ja kuluja alaspäin ilman oman henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia. Strateginen henkilöstöratkaisu on siis toiminut kuten pitikin.
Työtä ostava organisaatio siirtää henkilöstötarpeiden vaihtelusta johtuvaa riskiä ulkoisille palveluntarjoajille, kuten henkilöstövuokrausyrityksille, agentuureille ja myös yksittäisille tekijöille.
Tällaisessa tilanteessa onkin kiinnostavaa tarkastella asiaa myös palveluntarjoajien näkökulmasta.
Ulkoisia henkilöresursseja tarjoavat tahot toimivat markkinassa puskurina ja ottavat vastaan esimerkiksi hiljentyneiltä rakennustyömailta ja kehitysprojekteista palaavat työntekijät. Koko toimintamalli perustuu (teoriassa) siihen, että palveluntarjoajat pystyvät hajauttamaan syklisiä riskejä kannattavammin kuin työtä ostavat yksittäiset organisaatiot. Vähän kuin sijoitusrahastoissa.
Henkilöstövuokraukseen heijastuu kuitenkin vahvasti suhdannevaihtelut ja markkinoiden laskut ja nousut näkyvät ”etupellossa”. Henkilöstöala ry:n tilastojen mukaan henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihto 1-8/2023 verrattuna vastaavaan vuoden takaiseen ajanjaksoon laski 3,0 %. Elokuun pudotus oli 6,4 % suhteessa edellisvuoden elokuuhun. Eezyn (toiseksi suurin henkilöstövuokraaja) luvut pörssiyhtiönä ovat julkisia ja Q3/2023 -osavuosikatsauksen luvut osoittavat syvenevää suhdannetta, sillä heinä-syyskuun liikevaihto laski 17 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Palveluntarjoajat voivat hallita suhdanneriskiä
- ajan yli, jolloin parempien aikojen tuotoilla katetaan heikompia aikoja;
- rakentamalla asiakassegmenttejä, jotka toimivat vastasyklisillä toimialoilla;
- tarjoamalla palveluita, jotka täydentävät toisiaan eri suhdannetilanteissa;
- ja viime kädessä joustavalla kulurakenteella, mihin sisältyy toki omat henkilöstökulut.
Ajan yli hajauttaminen on hinnoittelu- ja kannattavuuslaskennan kysymys ja toki myynnissä ja asiakassuhteiden pidossa onnistumista.
Palveluvalikoiman kehittäminen tarkoittaa sellaisia palveluita, jotka kantavat suhdanteista riippumatta tai joilla on kysyntää, kun työvoiman kysyntä vähäisempää. Esimerkki vastasyklisestä palvelusta on työllisyys- ja muutospalvelut.
Kiinnostavaa on, miten hyvin henkilöstöpalvelualan yritykset ovat onnistuneet huomioimaan suhdanneherkkyyden omassa asiakaskunnassaan. Ovatko kaikki asiakassegmentit vahvasti syklisiä, kuten rakentaminen? Onko asiakkaana myös vähemmän suhdanteisiin reagoivia toimialoja, kuten terveydenhoito ja perustarpeita tuottavat alat kuten ruokakaupat ja energia-ala? Nopea katsaus suurimpien henkilöstövuokrausyritysten toimialoihin viittaa, että toimialahajautus on laaja.
Yllä mainittu riskinhajautus on pohdinnan paikka myös muille kuin henkilöstövuokraajille. Miten esimerkiksi freelancer-asiantuntijoita välittävät agentuurit tai yksittäiset yrittäjät hajauttavat suhdanneriskiään? Agentuureilla kyse voi olla esimerkiksi projektityyppisten resurssien lisäksi jatkuvaan tekemiseen välitettävistä rooleista, kuten HR:n, talouden tai viestinnän asiantuntijat sekä IT:n ylläpitoroolit. Jos palveltavat toimialat ja osaamisalueet ovat rajautuneet vain yhteen sektoriin (esim IT), niin suhdannevaihtelun riskienhallinta tapahtuu oikeastaan riittävän kassan ja joustavan kulurakenteen kautta.
Kuitenkin viime kädessä ja kaikissa työllisyysmuodoissa ollaan tilanteessa, jossa työntekijä kantaa riskin. Työntekijöiden riskiä kattaa sosiaaliturva, yrittäjänä toimivien osalta heikommin. Kaikkien työntekijöiden riskinhallintaa on myös huolehtia siitä, että omaa osaamista on mahdollista hyödyntää eri toimialoilla ja organisaatioissa ja luoda itsekin sosiaaliturvaa täydentäviä taloudellisia puskureita.
Aiheeseen liittyvä toinen näkökulma koskee ostavan organisaation joustoherkkyyttä. Se kuinka nopeasti ostavan organisaation kannattaa skaalata ostoja alaspäin, riippuu hankittavan osaamisen luonteesta. Asiantuntijaostoissa, joissa työ vaatii perehtymistä ja oppimista, lyhytaikainen töiden keskeyttäminen ei ole välttämättä kannattavaa, koska uudelleenresursointi tuo lisäkustannuksia (uusien henkilöiden sisäänajo). Toistuvassa tai suorittavassa työssä joustoherkkyys voi olla suurempi.
Ulkoinen henkilöresursointi tuo siis joustavuutta organisaatioille, mutta asettaa vastaavasti vaatimuksia palveluntarjoajille oman joustavuuden ja riskienhallinnan kehittämiseen.
Extended workforce -asiantuntija.
Yritysten välisestä yhteistyöstä ja joustavista organisaatioista inspiroitunut liiketoiminnan kehittäjä. Yli 20 vuoden kokemus projekteista ja kehittämisen johtamisesta. Yrittäjä ja KTM.