Syksyisin käynnistyy monessa organisaatiossa vuosisuunnitteluprosessit: Miten pitkän tähtäimen tavoitteita on tarve päivittää, mitä on tavoitteena saavuttaa ensi vuonna ja millä strategialla näihin päästään.
Tavoiteasetannan jälkeen keskeinen kysymys on, millä resursseilla varmistetaan päämäärien saavuttaminen. Etenkin palveluliiketoiminnassa ja asiantuntijaorganisaatioissa pääasiallinen resurssi on osaava ja riittävä henkilöstö.
Mitä henkilöresursseja ja osaamisia tarvitaan? Mitä tehdään itse, mihin hankitaan rinnalle apua ulkoisilta osaajilta? Entä mitä osia hankitaan valmiina ratkaisuna tai kokonaan ulkoistettuna palveluna?
Oma osaaja vai freelancer / konsultti?
Muutamia näkökulmia resursointitapojen vaihtoehtojen pohdintaan:
- Mitä nykyisiä ja uusia osaamisia tarvitaan? Onko tarve jatkuvaa vai määräaikaista? Kokoaikaista vai osa-aikaista? Onko tarve pysyvää vai vaihtelevaa tai epävarmaa?
- Mitkä ovat osaamisen kehittämisen mahdollisuudet? Entä organisaation sisäinen joustavuus osaamisten ja kapasiteetin kohdentamiseen?
- Mikä on tekijöiden ja erilaisten osaamisten tämänhetkinen saatavuus työntekijöiden erilaisista pooleista/kanavista? Erilaisia osaamisen hankinnan pooleja tai kanavia ovat palkkatyötä hakevat, freelancerit ja vuokratyöntekijät.
- Mikä on käytettävissä oleva aika puuttuvien osaamisten hankintaan?
- Miten budjetti allokoidaan ja mille ajanjaksolle sitoutumisia voidaan tehdä? Henkilöstökuluihin vai ostopalveluihin? Jatkuviin kuluihin vai täsmäkuluihin ja projekteihin?
Freelance- ja konsulttityö näkyväksi henkilöstö- ja vuosisuunnitteluun
Ulkoinen henkilöresursointi muodostaa jo merkittävän osan monien organisaatioiden kokonaisresursseista ja kustannuksista. Ulkoisten osaajien tarvetta, hankintaa ja yhteistyöajan toimivuutta tulisi suunnitella ja toteuttaa lähes samanlaisella tarkkuustasolla kuin omaa henkilöstöä – ja osana nimenomaan henkilöstösuunnittelua. Oma henkilöstö ja organisaation ympärillä oleva osaajaverkosto tekevät työtä samojen tavoitteiden saavuttamiseksi ja muodostavat yhdesssä organisaation keskeisimmän pääoman. Ulkoinen verkosto voi jopa luoda uusia strategisia mahdollisuuksia.
Nykytilassa esimerkiksi kehityshankkeissa käytetty ulkoinen henkilöresursointi naamioituu IT-hankintoihin ja kehittämissalkun kustannuksiin. Valtaosa kehittämistyön kustannuksista on kuitenkin henkilötyötä – ja konsulttikin on ihminen. Tämän oivaltaminen tuo uutta näkökulmaa kokonaisresursoinnin suunnitteluun ja myös johtamiseen. Esimerkiksi miten varmistaa osaamisten saatavuus ja organisaation houkuttelevuus myös ostopalvelupuolella, jossa hankinnan kohteena on itsenäisesti päätöksiä tekeviä freelancereita ja konsultteja?
Ihmisnäkökulman vuoksi osaamisen ostaminen eroaa palvelujen, sovellusten ja tarvikkeiden hankinnasta. Strategiatyössä ulkoinen resursointi pitäisi kytkeä tiiviimmin osaksi osaamisten suunnittelua eikä jättää pelkästään hankesalkun kustannuksiin.
Heräsikö ajatuksia ja kysymuksiä, miten ulkoinen resursointi voi tukea tavoitteiden saavuttamista ja strategian toteuttamista? Mielellään kuulisimme ja keskustelisimme aiheesta, joten ota matalalla kynnyksellä yhteyttä.
Extended workforce -asiantuntija.
Yritysten välisestä yhteistyöstä ja joustavista organisaatioista inspiroitunut liiketoiminnan kehittäjä. Yli 20 vuoden kokemus projekteista ja kehittämisen johtamisesta. Yrittäjä ja KTM.