Pirstaleisuus ja verkottuneisuus yhteinen nimittäjä työn tulevaisuuden skenaarioissa

muoto

Perehdyimme Sitran ja yhteistyökumppaneiden laatimaan Työ 2040  -skenaarioraporttiin työn tulevaisuudesta. Skenaariot on laadittu ennen pandemiaa (vuonna 2016) mutta ne ovat edelleen relevantteja. Pandemian vaikutus työn trendeihin on ollut enemmänkin kiihdyttävä kuin kokonaan disruptoiva.

Työssä laadittiin kolme skenaariota. Skenaarioissa oli eroja esimerkiksi työn määrän kehittymisen (vähenee vs lisääntyy),  johtamismallien (yksilö vs. tiimit) ja tuloerojen kehittymisen suhteen.

Kaikissa kolmessa skenaariossa kuitenkin nähtiin seuraavat yhteiset nimittäjät:

  • suomalaisen työn asettuminen osaksi globaalia verkostoa
  • työn pirstaloituminen eri työnantajille ja eri työskentelymuotoihin
  • työ säilyttää merkityksensä yhteiskunnan, toimeentulon ja merkityksen luomisen kannalta

 

Sitran raportin kolme skenaariota ovat nimeltään:

  1. Kunnialliset puurtajat
    • Palkkatyösuhde on tyypillinen, mutta työ on kuitenkin pirstaleista. Mallissa onkin keskeisessä roolissa reilusti ja vastuullisesti toimivat työnvälittäjäyritykset, jotka parantavat verkostossaan olevien palkkasuhteisten osaajien ja työtehtävien kohtaantoa. Yrittäjyys lomittuu palkkatyöhön. Työnantajien rooli muuttuu organisoijiksi ja tilaajiksi, esimiehiä tarvitaan vähemmän.
  2. Taipuisat tekijätyypit
    • Työ on hajaantunut produktioiksi, joita toteuttavat tilannekohtaisesti muodostuvat täsmäosaajien ja yrittäjien verkostot. Verkostoissa tapahtuu yhteistyötä mutta siellä on myös kilpailua töistä. Työ ja produktiot rakentuvat merkityksellisenä koettujen ongelmanratkaisujen ympärille myös globaalilla tasolla. Kilpailullisessa ympäristössä sosiaaliturva muodostuu perustulosta.
  3. Taikurien talous
    • Työn organisoituminen on jakautunut yhteiskunnassa kahtia. Toisaalta jättiyritysten ympärille on muodostunut yrityskumppaniverkostoja, joissa hypertuottavat asiantuntijat ratkaisevat globaaleja ongelmia. Toinen puoli muodostuu yhteiskunnan perustehtävistä ja esimerkiksi hoivatyöstä. Kaksijakoisuus, myös tuloerojen kasvu, ei kuitenkaan johda epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen, vaan sen koetaan olevan perusteltua. Korkeampi elintaso on suoraan riippuvainen taikureiden työstä (ei varallisuudesta tai perinnöstä) ja kouluttautumisen kautta mahdollisuudet koetaan tasa-arvoisiksi.

 

 

Monipuolistuminen (sekatyö), pirstaloituminen (keikkatyö) ja verkostoituminen

Kaikkien skenaarioiden yhteinen nimittäjä on myös joustavuus – sekä organisaatioiden että työntekijöiden. Työ hajaantuu oikeastaan kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin ammattilaisilta vaaditaan yhä monipuolisempia osaamisia ja kykyä oppia uusia taitoja. Eräänlainen sekatyö on kontrasti erikoistumisen kanssa ja työntekijät joutuvat etsimään tästä sopivan tasapainon. Toiseksi työn pirstaloituminen näkyy työn rakenteen muuttuessa yhä useammin keikkatyöksi.

Kaikissa skenaarioissa on myös verkostorakenne mukana. Erona on se, mikä taho toimii verkoston veturina ja orkestroijana; työnvälittäjäyritykset, kollektiivinen verkosto vai jättiyritykset.

 

Nextilla uskomme myös, että työtehtävien rakenteiden muutoksisssa ja erilaisten työmallien soveltamisessa on hyötyä uudenlaisesta liiketoiminta- ja HR-johdon osaamisesta.

 

Sitran Työ 2040 -julkaisun voit ladata kokonaisuudessaan Sitran nettisivuilta.

Saattaisit pitää myös näistä