Digialustojen kautta tehtävä keikkatyö kasvaa ja kehittyy. Vaikka freelancer -työn kokonaismäärästä vasta pieni osa on online-työtä, niin voisi odottaa, että digitaalinen kohtaanto työmarkkinoilla kehittyy samansuuntaisesti kuin verkkokauppa hyödykemarkkinoilla. Pandemia on kiihdyttänyt sekä toimeksiantojen että freelancereiden määrän kasvua ja suurimmat alustat – UpWork, Fiverr, Freelancer.com – ovat vuoden 2020 tulosraporteissaan kertoneet kymmenien prosenttien kasvusta.
Suomessa kansainvälisten keikkatyöalustojen kautta tehdään vielä verrattain vähän työtä. Esimerkiksi UpWorkista löytyi vuoden 2021 alussa 700 palveluntarjoajaa Suomesta (aktiiviset ilmoitukset). Yleisin suomalaisten tarjoama keikkatyö UpWorkin alustalla on käännös- ja kirjoitustyöt. Kansainvälisesti yleisimpiä töitä ovat esimerkiksi sovelluskehitystyöt ja graafinen suunnittelu.
Suomalaisessa markkinassa työntekijät kokevat haasteeksi matalat palkkiot. Samalla alustalla kun kilpaillaan esimerkiksi Intiasta ja Itä-Euroopasta tulevien tekijöiden kanssa. Jos ja kun alustoille tulee Suomessakin enemmän ja monimuotoisemmin kysyntää ja tarjontaa, niin toimeksiantojen vaatimustasot ja hinnoittelut löytävät varmastikin tasapainon.
Oxfordin yliopiston (Oxford Internet Institute) iLabour -projektissa on tutkittu digitaalisten keikkatyöalustojen kehittymisen suuntaa. Otto Kässi ja Vili Lehdonvirta ovat kehittäneet lähes reaaliaikaisen Online Labour Index -mittarin (OLI) kuvaamaan, miten online-työ kehittyy viidellä eniten käytetyimmällä globaalilla alustalla. Indeksi on ollut käytössä vuodesta 2016 saakka.
Keikkatyön määrässä on odotetusti ollut kasvava trendi (artikkelin pääkuva). Alla olevassa graafissa on pureuduttu tarkemmin markkinaosuuksiin ja tehtäväsisältöihin. Yksittäisistä maista eniten toimeksiantoja tulee Yhdysvalloista, jota seuraa Iso-Britannia. Graafissa on esitetty markkinaosuudet viidelle suurimmalle maalle ja muut maat on yhdistetty alueittain. Tehtävätyypeistä yleisimpiä ovat sovelluskehitys ja muut tech-työt. Projektin sivustolla nähtävien aikasarjojen mukaan sovelluskehitystöiden suhteellinen osuus kaikista töistä lisäksi kasvaa. Kerran vuorokaudessa päivittyvä indeksi on nähtävissä iLabour Projectin nettisivuilla.
Mistä maista työntekijät tulevat? Jo entuudestaan Intia, Bangladesh ja Pakistan ovat olleet kärjessä, mutta viimeisimpien tilastojen mukaan Intia on kasvattanut osuuttaan jo kolmannekseen (33%) kaikkien palveluntarjoajien määrästä. Tätä selittänee sekä tehtävätyypit että kielikysymykset englanninkielisillä alustoilla.
Indeksistä julkaistaan keväällä 2021 päivitetty versio, OLI 2020. Digialustojen käyttö on jatkuvassa muutoksessa, joten indeksiinkin on tehty päivityksiä. Esimerkiksi digialustoista on tehty kieliversioita, joista eniten käytetyt ovat espanjankieliset ja venäjänkieliset palvelut.
Lisätietoja indeksistä ja metodologiasta sekä alkuperäisen tutkimuksen lähdetiedot: iLabour Project
Extended workforce -asiantuntija.
Yritysten välisestä yhteistyöstä ja joustavista organisaatioista inspiroitunut liiketoiminnan kehittäjä. Yli 20 vuoden kokemus projekteista ja kehittämisen johtamisesta. Yrittäjä ja KTM.