Asiantuntijayrittäjyys yleistyy, ja tämä on rekryhaasteissa kipuileville yrityksille mahdollisuus

Yrittäjyys on yhä kiinnostavampi työskentelytapa asiantuntijoille. Näemme ympärillämme esimerkkejä, miten markkinoinnin, HR:n, projektijohtamisen tai vaikkapa vastuullisuuden ammattilaiset ovat muotoilleet osaamisistaan myytäviä palveluita. Merkkinä yrittäjyyden kasvusta ovat myös erilaiset yksinyrittäjille suunnatut palvelut, kuten kevytyrittäjyyspalvelut.

Koskaan ei ole yrittäjäksi lähteminen ollut helpompaa kuin tänä päivänä.

Jotta asiantuntijayrittäjien tarjoamalle osaamiselle syntyy kysyntää ja työtä osataan hyödyntää oikein, tarvitaan ajattelutapojen muutosta myös palveluita ostavissa organisaatioissa.

Myös yrittäjät itse ovat yhä useammin aktiivisia tunnistamaan yrittäjille sopivia kokonaisuuksia rekrytointi-ilmoituksista.

Voisiko rekrytointihaasteita ratkaista ostamalla osaamista yrittäjältä? Onko organisaatiossa osa-aikaisia tai määräaikaisia tarpeita? Jos työtehtäviä pilkotaan toisin, niin löytynee sopivia palasia yrittäjien toimeksiannoiksi. Myös yrittäjät itse ovat yhä useammin aktiivisia tunnistamaan yrittäjille sopivia kokonaisuuksia rekrytointi-ilmoituksista. Onko varauduttu siihen, että avoimeen työtehtävään hakeekin yrittäjä?

Kokonaisresursoinnin suunnittelulla tarkoitetaan sitä, että pohditaan laaja-alaisesti kaikkia niitä keinoja, joilla työt tulevat tehdyksi. Oma henkilöstö, freelancerit, vuokrahenkilöstö ja ulkoistuskumppanit työskentelevät saman kokonaisuuden eteen.

IT-tehtävistä on jo tuttua, miten projektien resursointia skaalataan ulkoisella työvoimalla ja organisaatioiden raja-aidat ovat madaltuneet. Samojen toimintamallien soisi laajentuvan myös muille tehtäväalueille. Monesti jumiudutaan ajatukseen, että tehtävät vaatisivat niin syvällistä osaamista, että ulkoa tulevat asiantuntijat eivät voi auttaa. Toimivat tiimit ja projektit muodostuvat kuitenkin toisiaan täydentävistä sisäisistä ja ulkoisista osaajista.

Ulkoisen resursoinnin hyödyntäminen tuo liiketoiminnallista hyötyä erityisesti joustavuuden näkökulmasta. Voi olla vaikea ennustaa, millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa tai edes vuoden päästä. Joustavuus parantaa riskienhallintaa, tuo tehokkuutta toteutukseen ja kustannuksiin. Aina rekrytointi ei edes ole vaihtoehto liiketoiminnan epävarmuuden tai vaikkapa osaajien niukkuuden vuoksi.

Moni liiketoiminta- ja HR-johtaja toimii asemassa, jossa voi toimia yhteiskunnallisen muutoksen muutosagenttina.

Työelämän monimuotoistumista ja asiantuntijayrittäjyyttä edistetään myös liittojen ja edunvalvonnan kautta. Kuitenkin isoin muutos tapahtuu arjessa edellä mainittuja resursointipäätöksiä tehtäessä. Moni liiketoiminta- ja HR-johtaja toimii asemassa, jossa voi toimia yhteiskunnallisen muutoksen muutosagenttina.

Lopuksi vielä rohkea ehdotus pohdittavaksi esimiehille.

Moni työntekijä on kiinnostunut kokeilemaan yrittäjyyttä oman palkkatyönsä ohessa. Voisiko tämän nähdä ennemminkin mahdollisuutena kuin riskinä työnantajan näkökulmasta? Sivutoimisesta yrittäjyydestä kasvaa osaamista, ajattelutapaa ja työtyytyväisyyttä, mikä tukisi myös työnantajaa. Sivutoiminen yrittäjyys vaatii todennäköisesti joustoa työajoissa ja toki aina on riski, että työntekijä lopulta irtisanoutuu. Mutta ehkä tämä riski olisi joka tapauksessa. Kokeilemalla oppii ja joustavat organisaatiot ovat tulevaisuuden organisaatioita!

Teksti on alunperin kirjoitettu Suomen Ekonomien blogiin 28.4.2021